Tiesitkö että suomi on...

... tai ainakin sen on väitetty olevan... yksi maailman haasteellisimmista kielistä? Todellisuudessa se on lähinnä yksi loogisimmista verrattuna muihin maailmankieliin ja niiden vaihteluun. 

Tässä tekstissä vien sinut syvemmälle suomen kielen historiaan ja selitän tarkemmin, miksi suomi on niin erityinen ja mielenkiintoinen kieli.

Suomen kielen historia ja juuret

Fonologia ja ortografia

Kielioppi ja sijamuodot

Sanastot ja lainasanat

Kulttuurinen merkitys

Opiskelu ja kielenkäyttö

Suomen kieli on siis harvinainen aarre, joka tarjoaa rikkaan ja monipuolisen matkan kuljettavaksi. Sen ainutlaatuinen kielioppi, rikas sanasto ja kulttuurinen merkitys tekevät siitä erityisen kielen, joka on arvonsa ansainnut. Oletpa sitten suomen kielen harrastaja, tai vasta aloittamassa suomen kielen opiskelua, niin voin luvata että suomen kieli tarjoaa sinulle paljon iloa ja haasteita. 

#FinnishLanguage #FinnishForForeigners #FinnishYKItest #keskitasonYKI #suomenkielenkurssi #FinnishTeacher #SuomenMestari #Suomenkielenopettaja #Kielenrauhaa #PeacefulFinnishLanguageLearning #YKIWriting #SpeakingFinnish #FinnishSpeakingTips

Hyvät unenlahjat

Suomen kielen alkeiskurssilla oppii nopeasti, että suomeksi sanoilla on monta merkitystä. Olen kirjoittanut aikaisemmin verbeistä pitää, välittää, antaa ja saada, vain muutamia mainitakseni, joten vaihtelun vuoksi ja lähestyvän joulun kunniaksi otan käsittelyyn substantiivin lahja.

Suomen kielen keskitason YKI-testissä on esitetty tehtäviä ja kysymyksiä, jotka liittyvät lahjoihin. Aikaisempia YKI-testin kysymyksiä ovat olleet muun muassa:

• Millainen on hyvä lahja?
• Ystävälläsi on syntymäpäivä, etkä keksi, mitä antaa hänelle lahjaksi. Kysy neuvoa työkaverilta.
• Olet matkalla juhliin, mutta huomaat että unohdit lahjan kotiin. Mitä sanot tai miten reagoit?
• Kurssi loppuu ja haluatte kavereidesi kanssa hankkia opettajalle pienen lahjan. Kirjoita ryhmälle sähköposti, jossa ehdotat lahjan hankkimista.

Näissä esimerkeissä sana 'lahja' on varsin selvästi englannin 'present' vastaava, eli kyse on tavarasta tai esineestä, joka annetaan vapaaehtoisena ja hyväntahtoisena eleenä kiitokseksi toiselle ihmiselle.

Mutta entäpä kun kuulee puhuttavan lahjakkaasta ihmisestä tai että jollain on 'hyvät unenlahjat'? YKI-testissä tehtävän merkitys täytyy ymmärtää melko nopeasti, joten on hyvä tiedostaa sanojen merkitysten eri tasot.

• Missä asioissa sinä olet lahjakas? Mitä osaat erityisen hyvin? 
• Kuinka ihminen voi kehittää lahjojaan? 
• Tasan ei käy onnen lahjat - Mitä ajattelet sanonnasta? Onko se totta vai tarua? Ovatko kaikki ihmiset yhtä onnekkaita?
• Moka on lahja - Virhe on lahja - Oletko samaa vai eri mieltä? 

Kuten huomaat, perustasolta A1 keskitasolle B1 siirtyminen on konkreettisesti sitä, että ymmärtää syvällisemmin sanojen merkityksen. B2 -tasolla eli YKI4-tasolla osallistuja ymmärtää jo sanontoja, kuten Tasan ei käy onnen lahjat tai Virhe on lahja.

Omasta puolestani voin vastata kysymykseen lahjojen kehittämisestä näin: 

Uskon vahvasti siihen, että jokainen voi kehittää lahjojaan ja tulla paremmaksi monellakin tavalla. Itse en osaa esimerkiksi mennä ajoissa nukkumaan, vaikka minulla on toki erittäin hyvät unenlahjat. Nukahdan nopeasti ja nukun yleensä syvää unta heräämättä kertaakaan. 

Olen kehittänyt unenlahjojani itsetuntemuksen avulla. Näin ollen minä pyrin tekemään työt ja opinnot valmiiksi jokaisen päivän osalta heti, joten minun ei tarvitse miettiä ja murehtia niitä nukkumaan mennessäni. 

Missä muissa asioissa sitten olen lahjakas? En keksi tähän oikein mitään järkevää. Mahdollisesti olen sosiaalisesti melko lahjakas, koska minulla on paljon ystäviä, kavereita ja tuttuja. Hyvät ystävät ovat minulle siis ehdottomasti paras lahja, jota arvostan ja josta olen kiitollinen.

Kuinka monta sitruunaa laatikossa on? 

Sitruunoita on kymmeniä. 

Suomen kielen paljouslause kertoo aineen määrän ja joukon suuruuden tai koon.

Kirjoitan vaihteeksi blogiini puhtaasti kieliopillisesta ilmiöstä, koska blogini perustuu lukijoiden esittämiin kysymyksiin ja toiveisiin. Paljouslauseen ominaisuuksista ja esimerkkejä siitä on kysytty nyt niin monta kertaa, että katsoin parhaaksi avata rakennetta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on lukijoilleni paljon iloa ja apua.

Isossa suomen kieliopissa tätä lausetyyppiä kutsutaan kvanttorilauseeksi. Käytännönläheinen opetusmetodini on suosia käyttöön perustuvaa kielioppia, eli käytän termiä paljouslause.

Kyseessä on lausetyyppi, jonka rakenne on niin simppeli -eli yksinkertainen- että sen voi käsittää ja oppia nopeasti muutamien esimerkkien avulla.

Syitä on monia. Siinä tulikin ensimmäinen esimerkki. Sanajärjestystä muuttamalla lauseen merkitys selkiytyy: On monia syitä. 

Paljouslauseen tunnistaakin siitä, että siinä on kaksi lauseketta: partitiivimuotoinen substantiivilauseke, sekä lauseke, joka ilmaisee siihen liittyvien tarkoitteiden määrää - eli määränilmaus. 

Esimerkkejä riittää vaikka kuinka. Kysymyksiä on yllättävän paljon. Meitä -  eli ihmisiä - on useita miljardeja, ja opiskeltavia kieliä on lukuisia. Hyviä suomen kielen opettajia on Suomessa satoja, mutta lauserakenteita vain kymmeniä. 

Paljouslauseella on siis eksistentiaalilauseen - jossain on jotain - piirteitä: sen subjekti on partitiivissa, ja verbinä on olla tai muu eksistentiaaliverbi kuten löytyä, syntyä, tulla. 

Paljouslauseen sanajärjestys eroaa kuitenkin eksistentiaalilauseesta, kun partitiivimuotoinen substantiivilauseke on verbin edessä. (Iso suomen kielioppi verkossa, §902)

Tylsää kielioppia ja vaikeaselkoista? Tuskin.

Mietitäänpä, miten seuraavat lauseet eroavat toisistaan. Aloitetaan tämän tekstin otsikosta.

• Laatikossa on sitruunoita. - Sitruunoita on yli kymmenen.
• Kannussa on tuoretta mehua. - Tuoretta mehua on pari litraa.
• Puistossa on paljon puita. - Puita on paljon.
• Siellä oli valtavasti porukkaa. - Porukkaa oli valtavasti.
• Suomessa syntyy vähän vauvoja vuosittain. - Vauvoja syntyy vain vähän.
• Perheessä on kaksi alaikäistä lasta. - Heitä on kaksi. Lapsia on kaksi.
• Sosiaalisessa mediassa on riskinsä. - Riskejä on melkoinen määrä.
• Metsästä löytyi harvinaisia kasveja. - Niitä löytyi lukuisia.

Mikä ihmeen YKI-testi?

Suomen kansalaisuutta (Suomen passia) hakevan täytyy osoittaa kielitaitonsa YKI-testillä.

YKI-testin arvosanan täytyy olla vähintään 3 yhdessä seuraavien osakokeiden yhdistelmistä:

• puhuminen + kirjoittaminen
  TAI
• puheen ymmärtäminen + kirjoittaminen
  TAI
• tekstin ymmärtäminen + puhuminen.

Testit arvioidaan Jyväskylän yliopistossa. Testin valvoja ei tiedä, kuinka testisi meni, joten tuloksia ei voi tiedustella ennen virallisen tuloksen saamista.

Todistus lähetetään kahden kuukauden kuluessa. Jos muutat, ilmoita uusi osoite sähköpostilla: yki-info@jyu.fi. Tähän sähköpostiosoitteeseen voi myös laittaa palautetta YKI-testistä.

YLEINEN KIELITUTKINTO YKI KOOSTUU NELJÄSTÄ OSASTA:

• Tekstin ymmärtäminen
• Kirjoittaminen
• Puheen ymmärtäminen
• Puhuminen

Tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen → salissa

Puheen ymmärtäminen ja puhuminen → studiossa

Testin kesto: 5 tuntia

ARVIOINNIN PERUSTEET

Keskitason YKI-testin arviointikriteerit:

1. Ymmärrettävyys ja selkeys
2. Tehtävänannon noudattaminen
3. Kokonaisuuden hahmottaminen
4. Sanaston monipuolisuus
5. Kielioppi

Ensisijaisesti arvioidaan, ymmärrettävyyttä: testin sisältöä ja tuottavuutta, eli suullista ja kirjallista tekstiä. Jos vastaus on epäselvä, pisteet vähenevät, eli laskevat. 

Toiseksi arvioidaan tehtävänannon noudattamista. On tärkeää noudattaa tehtävänantoa ja vastata kaikkiin kohtiin omin sanoin ja luontevalla tavalla. Keskitason YKI-testi testaa sitä, miten selviydyt arkielämän tilanteista suomeksi.

Asianmukaisuus ja tilanteen hahmottaminen tarkoittaa, että osallistuja tunnistaa eron epävirallisen ja virallisen tilanteen välillä. Mieti siis aina, kenelle ja missä tilanteessa sanoisit tai kirjoittaisit asiasi.

Sanaston monipuolisuus ja kielioppi ovat tärkeitä. Vastauksissa saa olla virheitä, kunhan kokonaisuus on ymmärrettävää. Tekstin ja puheen ymmärtämisessä tilanteen ja kokonaisuuden käsittäminen on yksittäisten sanojen ymmärtämistä tärkeämpää.

#SuomenKieli #FinnishLanguage #LearnFinnish #FinnishTeacher #YKITest #B2LevelFinnish #Kielenrauhaa #Writing #YKIKirjoittaminen #YKIKoe #FinnishLearningTips

Parasta aikaa ihmisen elämässä

Tulipa tässä mieleeni suomen kielen yleisessä kielikokeessa aikaisemmin esitetty kysymys siitä, mikä on parasta aikaa ihmisen elämässä. Joillekin se on lapsuus, toisille nuoruus, joillekin eläkeikä. Jokainen elämänvaihe tuo mukanaan omat ilonsa ja haasteensa, mutta onko olemassa yhtä tiettyä aikaa, joka olisi kaikista paras?

Usein sanotaan lapsuuden olevan onnellisinta aikaa, koska elämä on täynnä leikkiä, seikkailuja ja huolettomuutta. Vanhemmat pitävät huolta, eikä ole suuria murheita. Moni muistelee lapsuuttaan lämmöllä ja kaipaa sen vapautta ja viattomuutta.

Joidenkin mielestä puolestaan nuoruus on parasta aikaa, koska silloin elämän ajatellaan olevan täynnä mahdollisuuksia. Nuorena todellakin opitaan paljon uutta, tutustutaan erilaisiin ihmisiin, jolloin maailmankuva laajenee. Vapauden lisääntyessä alkaa myös itsenäistyminen. Nuoruuden energisyys ja unelmien tavoittelu antavat elämälle uudenlaista merkitystä.

Aikuisuus tuo mukanaan vakautta, mutta myös vastuuta. Tämä elämänvaihe voi olla monelle se kaikkein palkitsevin, koska silloin saavutetaan usein ne asiat, joista on nuorempana haaveillut. Työ, perhe ja harrastukset tuovat arkeen sisältöä, ja monet kokevat, että juuri aikuisuudessa elämä asettuu uomiinsa.

Mutta entäpä eläkeikä? Kenties sekin on yksi mahdollisesti jollain tavalla paras elämänvaihe. Silloin on ainakin aikaa keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten matkustamiseen, harrastuksiin ja läheisiin ihmisiin. Moni ikäihminen kokee, että eläkkeellä elämä on rentoa ja stressitöntä, kun työelämän paineet ovat vihdoin jääneet taakse.

On luultavasti niin, että parasta aikaa ihmisen elämässä ei voi määritellä yhdellä tavalla, koska kyseessä on yksilöllinen kokemus. Tärkeämpää on nähdäkseni nauttia tässä ja nyt, nykyhetkestä, ja arvostaa niitä hetkiä, jotka tekevät elämästä merkityksellistä. Elämän jokaisessa vaiheessa on oma kauneutensa, ja juuri se tekee elämästä kiinnostavaa.

Kesäsuunnitelmia - Ideoita ja vinkkejä kesälomalle

Kesä on monille vuoden parasta aikaa. Lomat, aurinko ja lämpimät päivät houkuttelevat ulos. Mutta mitä kaikkea kesällä voisi tehdä? Tässä muutamia ideoita ja vinkkejä kesäsuunnitelmiksi.

1. Lähde luontoon

Suomessa on upea luonto ja kesällä on täydellinen aika tutustua siihen. Voit lähteä patikoimaan kansallispuistoon, pyöräilemään maaseudulle tai vain kävelylle lähimetsään. Luonnossa kulkeminen rentouttaa ja virkistää mieltä.

2. Rantaloma Suomessa

Vaikka monet haaveilevat ulkomaan rantalomasta, löytyy Suomestakin hienoja rantoja. Suuntaa esimerkiksi Yyteriin tai Kalajoen kauniille hiekkarannoille. Pakkaa mukaan eväät ja vietä rentouttava päivä auringossa.

3. Festivaalit ja tapahtumat

Kesällä järjestetään paljon festivaaleja ja tapahtumia ympäri Suomea. Musiikkifestivaalit, kuten Ruisrock, Flow Festival ja Provinssi, keräävät yhteen musiikin ystäviä. Myös pienemmät paikalliset tapahtumat ja markkinat tarjoavat mukavaa kesäpuuhaa.

4. Kaupunkilomat

Jos et halua matkustaa kauas, tutustu kotikaupunkiisi tai lähikaupunkeihin. Monet kaupungit järjestävät kesäisin erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja kesäteatteria. Voit myös viettää päivän puistossa rentoutuen.

5. Mökkeily ja grillaus

Mikään ei voita perinteistä mökkilomaa. Vuokraa mökki järven rannalta tai vietä aikaa omalla mökillä. Mökillä voi saunoa, uida, kalastaa ja tietysti grillata herkullisia kesäruokia. Yksinkertainen mökkielämä on monen suomalaisen kesän kohokohta.

6. Kulttuurikohteet ja museot

Kesällä on myös hyvä aika tutustua Suomen kulttuuriin ja historiaan. Vieraile museoissa, kuten Ateneumissa, Kiasmassa tai Suomen kansallismuseossa. Myös ulkoilmamuseot, kuten Seurasaari ja Suomenlinna, tarjoavat mielenkiintoista tekemistä.

7. Urheilutapahtumat

Kesällä voi harrastaa monenlaista urheilua. Lähde melomaan, suppailemaan, pelaamaan beach volleyta tai kokeile jotain uutta, kuten frisbeegolfia. Liikunta luonnossa on hyvä tapa pitää kuntoa yllä ja nauttia kesäpäivistä.

Kesällä on enemmän mahdollisuuksia pitää hauskaa ja rentoutua. Oli suunnitelmasi mikä tahansa, tärkeintä on nauttia lämpimistä päivistä ja hyvästä seurasta. Muista ladata akkuja pitkän talven jälkeen!

Mitä sinun kesäsuunnitelmiisi kuuluu? Jaa omat vinkkisi ja ideasi somessa #kielenrauhaa #helppoasuomea #suomenkesä

Kaikenlaisia taitoja

Jotenkin tuntuu erikoiselta kirjoittaa tästä aiheesta, eli itsestäni, taidoistani ja persoonastani. Olen persoonaltani hyvin tyypillinen viestijä - puhun ja kirjoitan, tiedotan ja raportoin - koska ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on minulle tärkeää. 

Varsinainen työurani aloitin lähihoitajana vuonna 2006, kun valmistuin Vaasan ammattiopistosta mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmasta. Opiskelin ammattiin, koska lukion jälkeen en päässyt jatkamaan opintojani yliopistoon ensimmäisellä, enkä toisellakaan yrittämällä. En kuitenkaan lannistunut, koska käytännöllisenä ihmisenä ajattelin, että voisin olla hyödyksi muullakin tavalla. Välivuosien aikana tein entisessä yläkoulussani opettajien sijaisuuksia ja mietin, mikä minusta tulisi isona. Hoitotyö ei ollut varsinainen kutsumukseni, josta syystä hain aikuisena yliopistoon ja aloitin suomen kielen opinnot. Ensimmäisen perustutkintoni ansiosta voin kuitenkin nykyään auttaa ihmisiä oppimaan ja käyttämään suomea erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Lähihoitajaksi lukion jälkeen

Varsinainen työskentely lähihoitajana valmistumisen jälkeen oli minulle luontainen valinta. Olen käytännöllinen, iloinen ja empaattinen persoona, ja halusin auttaa ihmisiä. Valmistumisen jälkeen sain kesätöitä Espanjasta hoitajana, joten muutin Madridiin - käytännössä kielitaidottomana. 

Työskentelin yksityisessä hoivakodissa geriatrian perushoitajana sen kesän ja opettelin kielen siinä sivussa. Tein melkein pelkästään yövuoroja, koska niiden aikana oli mahdollista opiskella kiertojen välissä ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa oli vähemmän. Kokemus opetti minulle muutakin kuin espanjan kielen. Ymmärsin miltä tuntuu olla pätevä, taitava ja osaava ammattilainen toisessa maassa. 

Siitä puhutaan mielestäni liian vähän, mutta on tutkittu tosiasia, että vieraskielisen osa on usein hyvin ulkopuolinen. Paikallisen kielen oppiminen on tärkeää, koska sen myötä saa pääsyn ja jonkinlaisen hyväksynnän täysivaltaisena jäsenenä toisessa maassa. Onneksi olen nopea oppimaan ja espanjan kieli oli varsin helposti lähestyttävä, koska ympärilläni puhuttiin pelkästään sitä. Työkavereiden, asiakkaiden ja ystävieni apu oli korvaamatonta tuossa elämäni vaiheessa! 

Päivittäisessä työssäni hoitajana luonnollisesti kohtasin monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita. Opin kielen lisäksi kohtaamaan ja kuuntelemaan jokaista ihmistä yksilönä ja lopulta myös ymmärtämään heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Ihmisten elämäntarinat koskettivat minua syvästi. Joka päivä pyrin tuomaan heille iloa pienillä eleillä – saatoimme laulaa yhdessä tai käydä pienellä kävelyllä hoivakodin puutarhassa. Näin konkreettisesti, kuinka pienet teot vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin positiivisesti. Kokemus vahvisti myös uskoani siihen, että läsnäolo ja huolenpito ovat inhimillisyyden ja sitä myötä kaiken työni perusta.

Muutos opettajaksi

Tuona aikana myös huomasin, että minulla oli jotain annettavaa myös koulutuksen ja kielitieteen aloilla. Oman opiskelijavaihdon ohjaajani loi puolestani verkostoja kertomalla paikalliselle kollegalleen, että olen muuttanut Espanjaan - tuossa vaiheessa asuin Gijónissa -  ja sain mahdollisuuden jakaa osaamistani opettamalla suomen ja ruotsin kielen alkeita tuleville varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotka olivat tulossa Pohjoismaihin vaihtoon. 

Varsinaista alanvaihtoa ei tosin tapahtunut, koska opetin kieliä varsinaisen päivätyöni ohella, muutamana iltana viikossa, mutta ymmärsin, kuinka tärkeää kielitaito hoiva-alalla on. Aivan yhtä tärkeää on, että hoitotyön ammattilaiset saavat laadukasta ja inspiroivaa opetusta. Tämän allekirjoitan edelleen.

Aloin kielen opettamisen lisäksi kehittää myös kuin huomaamatta omia vuorovaikutustaitojani sekä suomeksi, että espanjaksi kokeillessani erilaisia tapoja tehdä oppimisesta innostavaa ja käytännönläheistä. Päämääränäni oli, että jokainen opiskelija rohkaistuisi puhumaan vaihto-oppilaana ollessaan paikallista kieltä myös työpaikan ulkopuolella. Puolen vuoden aikana opetin heitä noin 60 tuntia ja ilokseni sopimusta jatkettiin. Siis aivan kuten oli käynyt hoitotyön kesätyöni suhteen - sopimus uusittiin ja minun väliaikaiseksi tarkoitettu visiittini Espanjassa jatkui edelleen. (Palasin Suomeen lopulta vuonna 2010 taloudellisista ja tuotannollisista syistä, mutta siitä kerron lisää toisella kerralla.)

Nykyiset palveluni sosiaali- ja terveysalalla

Nykyään työskentelen ohjaavana kieltenopettajana ja kouluttajana, kääntäjänä ja valmentajana. Tarjoan erilaisia palveluita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Palveluihini kuuluvat muun muassa:

• Koulutus ja valmennus: Tarjoan räätälöityjä koulutuksia ja valmennuksia, jotka auttavat terveysalan ammattilaisia kehittämään taitojaan ja tietojaan.
• Kielikokeisiin valmistautuminen: Autan terveysalan ammattilaisia ja asiantuntijoita valmistautumaan suomen kielen yleiseen kielikokeeseen (YKI) sekä valtionhallinnon kielikokeeseen (VKT).
• Konsultointi: Tarjoan asiantuntijapalveluita organisaatioille, jotka haluavat kehittää työntekijöidensä kielitaitoa, vuorovaikutusta ja toimintaansa ja parantaa palveluidensa laatua.

Polkuni lähihoitajasta itsenäiseksi kielten opettajaksi on ollut jatkuvaa oppimista ja kasvua. Olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia heidän urallaan Suomessa. Kouluttajana pyrin luomaan positiivisen ja kielen oppimiseen kannustavan ilmapiirin. 

Kiitos, että luit tarinani. Toivon, että se inspiroi ja antaa uskoa omiin mahdollisuuksiisi!

Toukokuun YKI-treenit 

KIRJOITTAMINEN: MILLAINEN OLISI TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄSI?

Hyvän vastauksen piirteitä keskitason suomen yleisessä kielikokeessa vapaapäivästä kirjoitettaessa ovat selkeästi esitetty rakenne, monipuolinen sanaston käyttö, oikeinkirjoituksen ja kieliopin hallinta sekä sisällön selkeys ja yksityiskohtaisuus.

1. Rakenne: Hyvä vastaus alkaa selkeästi. Määrittele vapaapäivän sisältö omakohtaisesti, eli mitä se sinulle merkitsee. Tämän jälkeen tekstissä tulisi olla selkeästi eroteltuna johdanto, pääsisältö ja lopetus.

2. Sanasto: Vastauksessa tulisi käyttää monipuolista sanastoa ilmaisemaan erilaisia toimintoja, tunteita ja ajatuksia liittyen vapaapäivään. Sanaston käytössä tulisi näkyä ilmaisun monipuolisuus.

3. Oikeinkirjoitus ja kielioppi: Oikeinkirjoituksen ja kieliopin hallinta on tärkeää. Tämä sisältää oikeat sanajärjestykset, verbien taivutukset, prepositiot ja muut kieliopilliset seikat. Tekstin ei tarvitse olla virheetöntä, mutta perusasiat täytyisi osata.

4. Sisällön selkeys ja yksityiskohtaisuus: Vastauksen tulisi olla selkeästi rakennettu ja sisältää yksityiskohtia siitä, mitä haluttaisiin ja mitä ei haluttaisi tehdä vapaapäivänä. Esimerkit ja konkreettiset tilannekuvaukset auttavat. Ne tekevät vastauksesta paremmin ymmärrettävän..

5. Kielitaidon osoittaminen: Hyvä vastaus osoittaa kielitaitoa monipuolisesti eri osa-alueilla, kuten kirjoitus- ja puhekielen hallinnassa. Lisäksi hyvä vastaus voi sisältää myös erilaisia ilmaisuja ja sanontoja, jotka rikastuttavat tekstiä.

Kaiken kaikkiaan hyvä vastaus keskitason suomen kielikokeessa on selkeästi rakennettu, kieliopillisesti ja oikeinkirjoituksellisesti ymmärrettävä, sisällöltään monipuolinen ja osoittaa kielitaidon monipuolisuutta käytännössä.

Toukokuussa 2022 kokeessa piti kirjoittaa, millainen olisi täydellinen vapaapäivä. Tässä on tärkeää ymmärtää ja osata käyttää konditionaalia - mitä mahdollisesti tapahtuisi, jos vastaajalla olisi vapaapäivä. Indikatiivin preesensissä - eli verbin perusmuodoilla - kirjoitettu teksti varmaankin kelpaisi myös, mutta keskitasolla olisi hallittava myös konditionaali.  

Vapaapäivästä voisi kirjoittaa siis esimerkiksi näin:

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄNI 

Täydellisenä vapaapäivänä voisin rentoutua ja iloita omasta ajastani harrastusten parissa, sekä viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Aamulla heräisin rauhassa ja nauttisin kiireettömän aamiaisen. Sen jälkeen lähtisin ulos, olipa sää millainen tahansa. Minulla olisi aina mahdollisuus valita, haluanko lähteä metsäretkelle, patikoimaan tai vaikka kävelylle kaupungille.

Vapaapäivänäni haluaisin ehdottomasti viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Voisimme tavata porukalla, tehdä jotain hauskaa ja vaihtaa kuulumisia. Toisinaan olisi mukava myös viettää aikaa ihan itsekseen, esimerkiksi lukemalla hyvää kirjaa tai katsomalla elokuvia tai sarjoja Netflixistä.

Aktiivisena ihmisenä haluaisin varmasti liikkua paljon vapaapäivänäni, joten kävisin lenkillä, kuntosalilla tai pyöräilisin. Liikunta antaa energiaa. Toisaalta haluaisin ehkä myös kokeilla jotain uutta, kuten osallistua johonkin taidetapahtumaan tai tanssikurssille, joka innostaisi minua.

Vapaapäivänäni en ainakaan tekisi töitä. En tuhlaisi aikaa ruuhkassa, enkä tekisi kotitöitä koko päivää. Sen sijaan tekisin vain hauskoja asioita.

Vapaapäivän jälkeen olisin tyytyväinen ja rentoutunut, koska olisin palautunut stressistä ja tehnyt kaikenlaista, mistä tulen iloiseksi. Olisi hienoa palata arkeen uudella energialla ja pystyä kohtaamaan tulevat haasteet paremmin. Kaiken kaikkiaan täydellinen vapaapäiväni olisi tasapainoinen kokonaisuus rentoutumista, liikuntaa ja sosiaalista elämää läheisteni kanssa.

#Finnishteacher #suomenkielenopettaja #kielenrauhaa #YKITeacher #writinginfinnish #onlinefinnishcourses #narrativeteaching #storytelling

Avaimet ja aakkoset

Kauan sitten erään pienen, Turku-nimisen kylän asukkaat huomasivat, että heidän yhteytensä muuhun maailmaan oli vähäinen, eli rajallinen. He puhuivat outoa kieltä ja osaksi ruotsia. Ei sitä oikein kukaan ymmärtänyt. He halusivat ilmaista ajatuksensa ja tunteensa selkeämmin, jotta he ymmärtäisivät paremmin toisiaan ja itseään. 

Samaan aikaan eräs nuori henkilö muutti Turkuun. Hän osasi suomea todella hyvin. Niinpä hän opiskeli ja myöhemmin myös opetti suomea Turussa. Tämä tapahtui kauan, kauan sitten, 1500-luvulla. 

Turkulaiset osasivat kyllä puhua suomeakin tai ainakin he puhuivat jollain tavalla vähän hassusti, mutta kukaan ei osannut lukea tai kirjoittaa. Onneksi tämä nuori henkilö saapui Turkuun ja oli myös tosi hyvä opettaja! Hänen nimensä oli Mikael Agricola. 

Valitettavasti suomeksi ei ollut kovin paljon kirjoja saatavilla. Lähes kaikki tärkeät kirjatkin oli kirjoitettu ruotsiksi! Niinpä kekseliäs Mikael kirjoitti itse kirjan suomeksi. Kirjan nimi oli  ABC-kiria ja Mikael julkaisi sen vuonna 1543. 

Kyläläiset huomasivat, että suomeksi lukeminen antoi heille enemmän sanoja ja keinoja keskustelua varten. He saivat mahdollisuuden ilmaista rakkautta, iloa, surua ja kaikkia muitakin tunteita. He oppivat sanomaan, miltä tuntuu ja mikä pelottaa. He oppivat myös kirjoittamaan paperilapulle viestejä ja kirjeitä,  jos ei ollut mahdollista puhua asioista kasvotusten.

Suomen kielestä tuli silta ihmisten välille, eli yhteyden rakentaja. Ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään ja jakamaan ajatuksiaan paremmin kuin koskaan ennen. Suomen kielestä tuli heidän identiteettinsä ja he olivat iloisia! Kieli loi vahvan yhteisön ja yhteiskunnan, koska kaikki ymmärsivät toisiaan paremmin.

Tämä tarina kertoo suomen kielen tavasta yhdistää ihmisiä ja tuoda heidät lähemmäksi toisiaan. Se muistuttaa meitä kielen merkityksestä kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Suomen kieli oli aikoinaan avain, joka avasi myös tässä maassa asuville suomalaisille oven uusiin mahdollisuuksiin.

On erittäin tärkeää ymmärtää, että kun opiskelee suomea, niin omaa kieltä ei tarvitse hylätä tai unohtaa. Ei sellainen ole edes mahdollista! Tai kuten turkulainen sanoisi: Ei ol mahrollist! 

Suomeksi puhuminen on hankalaa myös suomalaisille, eikä kukaan lue niin innoissaan kuin Mikaelin aikana. Syytä kyllä olisi.

#YKI

#suomenkielenyleinenkielikoe

#kirjoittaminen

#kirjoittamisenvinkit

#finnishteacher

Unelma onnesta 

Mielipiteen kirjoittaminen otsikolla "Onnellisuus on oma valinta" 

Yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osaan kuuluu muun muassa mielipiteen kirjoittaminen. Sen takia on tärkeää osata paitsi riittävän paljon erilaisia sanoja ja lauserakenteita, myös oikeanlainen tapa koota vastaus ehjäksi kokonaisuudeksi.

Oman mielipiteen ilmaisu voi olla hankalaa riippumatta siitä, millä kielellä ajatukset pitäisi ilmaista. Suomeksi oman mielipiteen voi tuoda esiin kirjoitetussa tekstissä monella eri tavalla. Tässä niistä muutamia:

Mielestäni onnellisuus on henkilökohtainen kokemus. Olen sitä mieltä, että se voi syntyä yksinkertaisista hetkistä ja merkityksellisistä ihmissuhteista. Minusta tuntuu, että keskittyminen positiivisiin asioihin lisää merkittävästi onnellisuuden kokemusta. 

Oman mielipiteen tukena ja apuna voi käyttää myös yleistyksiä, eli yleisiä väitteitä tai perustelua, kuten:

Usein sanotaan, että onnea etsitään ulkoisista saavutuksista, mutta on selvää, että todellinen tyytyväisyys syntyy sisäisesti, henkisestä hyvinvoinnista. Uutisissa ja mediassa esitetään erilaisia menestystarinoita, mutta on tärkeää muistaa, että jokaisen polku on ainutlaatuinen. Onnellisuus voi ilmentyä monin eri tavoin.

Yleisessä kielikokeessa kirjoitetaan mielipide niin sanottuna otsikkotehtävänä. Kokeessa esitetään ja annetaan aihe, josta vastaaja kirjoittaa oman näkemyksen omin sanoin. Näin ollen on hyvä muistaa, että yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan keskiössä on vastauksen ja tekstin luettavuus ja laajuus. (Itse käyttäisin sanaa "syvyys", mutta kukin tavallaan.)

Kannattaa muistaa, että yleisessä kielikokeessa kirjoittamiseen on aikaa noin yksi tunti. Tunnissa pitäisi kirjoittaa kolme erilaista tekstiä: viesti, sähköposti tai kutsu, sekä mielipide. Mielipiteen kirjoittaminen kestää kauan, eli suosittelen kirjoittamaan ensin lyhyet viestit (n.20 minuutin kuluessa) ja sen jälkeen käyttämään kaiken jäljellä olevan ajan mielipiteen kirjoittamiseen. 

Lopuksi saattaa olla myös järkevää yrittää koota ajatuksensa jollakin tavalla tiiviiksi yhteenvedoksi, esimerkiksi näin:

Kaiken kaikkiaan onni ja onnellisuus liittyvät yksilön valintoihin. Toisaalta niissä on kyse myös päätöksestä. Käsittääkseni onnelliset ihmiset tekevät enimmäkseen itsenäisiä päätöksiä ja ovat hyviä myös muille. Ehkä tässä piilee onnellisuuden salaisuus.

𝐇𝐨𝐰 𝐥𝐨𝐧𝐠 𝐝𝐨𝐞𝐬 𝐢𝐭 𝐭𝐚𝐤𝐞 𝐭o 𝐥𝐞𝐚𝐫𝐧 𝐅𝐢𝐧𝐧𝐢𝐬𝐡? 

According to an FSI study, (i.e. the Foreign Service Institute), it takes approximately 1100 classroom hours to achieve a conversational level in Finnish. One classroom hour = 50 minutes, 1100 cr hours = 913 normal hours.

By comparison, fluency in Spanish would be achieved in 600 hours. However, this is individual and depends on also the learner's first language: for example, someone with Estonian as first language will probably learn Finnish faster than English or French as 1st language.

The matter is also affected by the individual skills of acquiring languages ​​in general. Everyone does it in their own way and in their own time.

𝐍𝐨𝐰, 𝐭𝐡𝐞 𝐛𝐞𝐬𝐭 𝐈 𝐜𝐚𝐧 𝐝𝐨, is to help & guide with more efficient use of time and the learning material of better quality. 913 hours = 38 full-time non-stop days, so let's be realistic 

𝐋𝐞𝐚𝐫𝐧𝐢𝐧𝐠 𝐚 𝐥𝐚𝐧𝐠𝐮𝐚𝐠𝐞 𝐢𝐬 𝐚 𝐩𝐫𝐨𝐜𝐞𝐬𝐬 𝐭𝐡𝐚𝐭 𝐭𝐚𝐤𝐞𝐬 𝐭𝐢𝐦𝐞. That is why the name of my concept is Kielenrauhaa – Peace of Language : to make sure that everyone has the peace to learn at their own individual pace and rhytm. 

𝐇𝐨𝐰 𝐥𝐨𝐧𝐠 𝐝𝐢𝐝 𝐢𝐭 𝐭𝐚𝐤𝐞 𝐲𝐨𝐮 𝐭𝐨 𝐥𝐞𝐚𝐫𝐧 𝐚 𝐥𝐚𝐧𝐠𝐮𝐚𝐠𝐞 𝐨𝐭𝐡𝐞𝐫 𝐭𝐡𝐚𝐧 𝐲𝐨𝐮𝐫 𝐟𝐢𝐫𝐬𝐭 𝐥𝐚𝐧𝐠𝐮𝐚𝐠𝐞?

Toivon että tämä onnistuu välittämään viestin vanhoille, nykyisille ja uusille suomen kielen oppijoille.

Minä välitän siitä, mitä teen.

Minä välitän sinun elämästäsi, valinnoistasi ja oppimisen tuloksista.

Minä en välitä ääntämisen, kieliopin ja lauserakenteiden virheistä. 

Minä välitän vain siitä, että sinä opit.

Voisitko sinä välittää omasta ainutlaatuisesta tavastasi oppia? Jos työssäsi välität asuntoja tai vaikka pankin osakkeita, ymmärräthän myös että minä välitän tietoa ja osaamista. 

Välitän siten, että se on tärkeää.

Välitän siitä, että sinä saat jotain.

Siksi toivon, että kertoisit, mistä sinä välität. 

Suomen -ja minkä tahansa muunkin- kielen voi oppia hitaasti, nopeasti tai välimatkan päästä. Sitä ei kuitenkaan voi oppia ulkoa ja nopeasti. Minä sanon sen suoraan ja kiertelemättä, koska minä välitän omasta ajastani yhtä paljon kuin sinun ajastasi. 

Viimeisenä vielä ilmaisu "mitä väliä?" Sillä ei tarkoiteta kahden tai useamman kappaleen rajaa, vaan merkitystä, 'miten tärkeää tämä on?'

Pienistä virheistä ei kannata välittää, mutta jos todella haluaa oppia, on opittava välittämään.

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE (Finnish advanced level)